Lyhyt kuvaus happamista sulfaattimaista
Tekstitetyllä videolla kerrotaan muutamalla lauseella happamista sulfaattimaista.
Mitä ovat happamat sulfaattimaat?
Happamia sulfaattimaita muodostuu, kun sulfidipitoinen maa pääsee kosketuksiin ilman hapen kanssa. Suurin osa sulfidikerrostumista sijaitsee Suomen ja Ruotsin alavilla maankohoamisrannikoilla. Kun pohjavedenpinta laskee maannousun tai esimerkiksi ojitusten seurauksena, happi pääsee syvemmälle maassa ja siellä olevat rikkiyhdisteet hapettuvat muodostaen sulfaatteja. Sulfaatit voivat laskea maan pH-arvoa seitsemästä alle neljään. Happamuuden seurauksena myös metallit muuttuvat liukoisiksi ja pääsevät huuhtoutumaan.
Potentiaalinen hapan sulfaattimaa on useimmiten mustan tai tummanharmaan väristä ja haisee pilaantuneelle munalle (rikkivety). Ilman kanssa kosketuksissa olleella happamalla sulfaattimaalla on usein punaisia, keltaisia tai punaruskeita kenttiä harmaata taustaa vasten.
Happamat sulfaattimaat vaikuttavat ympäristöön
Hapan sulfaattimaa vaikuttaa läheisiin vesistöihin valuman kautta. Monet eliöt eivät siedä voimakasta, lyhyessä ajassa tapahtuvaa maan ja veden happamuuden laskua. Happamilla sulfaattimailla sijaitseville vesistöille on ominaista ajoittain alhainen pH-arvo ja korkeat metallipitoisuudet. Happamuus ja metallit vahingoittavat eliöitä ja aiheuttavat näkyviä kalakuolemia. Esimerkiksi taimen ja särki ovat erittäin herkkiä happamille vesistöille. Korkeiden metallipitoisuuksien vapautuminen aiheuttaa kaloille lisäkuormitusta. Sekä Suomessa, että Ruotsissa on esimerkkejä siitä, kuinka hapan sulfaattimaa on lyhyessä ajassa aiheuttanut vesistökalastuksen täydellisen tuhoutumisen.
Alhaisen pH-arvon johdosta maat on kalkittava viljelyn mahdollistamiseksi. Muun muassa Suomesta on tutkimuksia, jotka osoittavat, että happamat sulfaattimaat vaikuttavat metallipitoisuuksiin joissakin viljoissa. Happamien sulfaattimaiden edustalla sijaitsevien lahtien sedimenteissä voi myös esiintyä korkeita metallipitoisuuksia. Jos nämä sedimentit altistuvat hapelle esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä, metallit voivat vapautua ja vaikuttaa kielteisesti ympäristöön.
Ratkaisuja ongelmien ratkomiseksi
Vesistöjen ongelmien ratkomiseksi ei ole yksinkertaista ratkaisua, mutta pienilläkin toimilla voi olla vaikutusta veden kemiaan ja kalastoon:
- Potentiaalisesti happamilla sulfaattimailla tulisi välttää ojitusta tai ojien perkausta. Suunniteltaessa kaivuuta mahdollisesti happamassa sulfaattimaa-aineksessa tulisi ottaa yhteyttä alueelliseen ympäristöviranomaiseen, joka antaa neuvoja ja ohjeita siitä, miten kaivetut massat käsitellään.
- Ojien vedenpintaa säännöstellään vuosivaihtelun tasaamiseksi ja siten vähennetään maan altistumista ilman hapelle.
- Ennallistetaan aiemmin laskettuja järviä ja kosteikkoja pohjavedenpintaa nostamalla. Pienet toimenpiteet voivat parantaa veden kemiaa paikallisesti ja tuoda lisäarvoa kaloille, linnuille ja virkistykselle. Tällainen toimenpide vaatii yleensä viranomaiselta luvan.
KLIVA 